Tapahtumien puute iskee jälleen rajusti muotikauppaan

Lämmin marraskuu ja koronan toisen aallon uudelleen lamauttama sosiaalinen elämä kurittaa rajusti muotikauppaa. Marraskuun myyntiluvut ovat hälyttävän huonot – useissa kaupoissa myynti on jäänyt jopa puoleen aikaisemmista vuosista. 

Muotikaupan koronavuosi on mennyt laimeasti. Marraskuussa, joka aikaisemmin on ollut toiseksi tärkein muodin myyntikuukausi, vaatteiden myynti laski -15,5 prosenttia, kenkien -28,9 prosenttia ja laukkujen -29 prosenttia. 

– Pikkujoulujen, joulukonserttien ja -lounaiden puuttumisen takia tarvetta uusille vaatteille on vähän. Juhla- ja työpukeutuminen sekä ulkotakit myivät marraskuussa poikkeuksellisen heikosti, kertoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää

Toisaalta Musta viikko kiihdytti verkkokauppaa entisestään marraskuussa. Vaatteissa kasvua kertyi 197 prosenttia ja kengissä 178 prosenttia. Joulumyynnin odotukset ovat alalla kuitenkin vaimeat.

– Verkkokauppa vetää, mutta jatkuva liikkumista rajoittava uutisointi entisestään vähentää ostoksilla käyntiä ja kivijalkakaupan myyntiä, Kankaanpää sanoo.

Urheilukauppaa rasittaa pakkasten ja lumen viipyminen. Viime vuonna talvi ja lumetus alkoivat aikaisemmin, mikä vaikutti talviurheiluvälineiden myyntiin. Tänä vuonna mailapelivälineiden kysyntä on ollut pirteää. Myös pyöräkauppa kasvoi viipyvän talven vuoksi edelleen marraskuussa 80 prosenttia. Koko vuoden tasolla urheilukaupan arvo päätynee hivenen plussalle lumen tulon myötä.  

Vuokratasot Suomessa epärealistiset

Muotikaupan myynti kokonaisuutena on vuoden aikana laskenut 20 prosenttia, mutta vuokrat eivät ole laskussa. Alan kaupat ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin jopa vuoden kiireisimpänä joulusesonkina.

– Monessa kauppakeskuksessa on jälleen vaadittu paluuta normaaleihin aukioloaikoihin, jotka eivät muuttuneessa markkinatilanteessa tarjoa kaupoille kuin kustannuksia, kun asiakkaita ei edes kiireisimpinä tunteina ole riittävästi, Kankaanpää harmittelee.

Helsingin keskusta on ollut kävijäkadon kovin kärsijä. 

– Julkista liikennettä vältetään ja kalliita parkkimaksuja ei haluta maksaa. Kokonaisvaikutus on dramaattinen etätöiden ja turismin puuttumisen lisäksi, tiivistää Kankaanpää.