Korutaiteen edistämisessä keskeistä on korualan verkostojen kokoaminen ja näkyvyyden nostaminen. Samalla kartoitetaan teknisen osaamisen säilyminen Suomessa koulutusten lakkautumisen yhteydessä.
Korutaide ja -muotoilu tunnetuksi
Projektin päätavoitteena on tuoda laajemman yleisön tietoisuuteen korutaiteen ja korumuotoilun ala. Käytännössä tämä tarkoittaa alan näkyvyyden lisäämistä tiedottamisen, markkinoinnin, näyttelyiden ja tapahtumien keinoin. Alan tunnettuuden nostaminen auttaa myös taiteilijoiden ja muotoilijoiden työskentelyedellytysten turvaamista.
Suomalaiset korutaiteilijat ja korumuotoilijat ovat kansainvälisesti ajateltuna alansa huippuosaajia, mutta suuremmalle yleisölle ala on vielä heikosti tunnettu. Kansainvälisesti ala on tunnetumpi kuin kotimaassa ja tavoite onkin tuoda se kotimaisen kuluttajan ja taideyleisön tietoisuuteen. Kotimainen ja kansainvälinen hedelmällinen yhteistyö saavutetaan nostamalla tekijöitä esiin ja auttamalla heitä löytämään sopivia yhteistyökumppaneita.
Projekti koostuu useasta pienemmästä osaprojektista. Yhtenä tämän projektin osana mainittakoon taidemuseo Emman ja Koru- ja kellomuseon kanssa yhteistyössä pidettävä luentoilta, joka pidetään taidemuseo Emmassa Espoo-päivien yhteydessä 25.8.2017. Korualan ammattilaiset kertovat puheenvuoroissaan korujen tekemisen prosesseista ja niiden ideoinnista. Luento pidetään Emman avoimien ovien iltana ja tavoitteena on, että luennot saavuttaisivat myös sellaista kohdeyleisöä, jolle koruala ja korutaide ei ole entuudestaan tuttu.
Yhteistyössä tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat mm. Teollisuustaiteen liitto Ornamo, Korutaideyhdistys ry, Suomen Kultaseppien liitto, Koru- ja kellomuseo sekä koulutussektori.
Korualan tulevaisuus sekä korualan koulutuksen nykytilanteen kartoittaminen
Tulevaisuuden tekniikat, korujen uudet funktiot sekä uuden teknologian yhdistäminen koruihin on ajankohtaista. Näiden uusien funktioiden ja tekniikoiden tuominen alalle antaa huomattavia mahdollisuuksia, mutta sen ei tulisi kuitenkaan syrjäyttää perinteitä tekniikoiden eikä myöskään taiteellisen ilmaisun osalta. Näiden tulevaisuuden korujen funktioiden ja valmistuksen tapojen tulisi integroitua alaan ja alan koulutukseen sellaisella tavalla, ettei aiempaa osaamista ja korkeatasoisen ilmaisun perinnettä hukata.
Korualan koulutuksessa on tapahtunut paljon muutoksia viime aikoina. Koulutussektorin nykytilanteen kartoittaminen on ajankohtainen asia monessakin mielessä. Koulutuslinjojen lakkauttamisen ja määrärahojen leikkausten myötä on herännyt huoli korualan koulutuksen hiipumisesta valtakunnallisesti ja kotimainen korualan osaaminen ja tulevaisuus on uhattuna. Koulutusleikkausten myötä ammattitaito myös alan erikoistekniikoiden osalta on uhattuna, tästä esimerkkinä emalointitaito sekä hopeasepän tekniikat. Tavoitteena on, että tällaisten uhkakuvien esiintuominen herättää kiinnostusta erilaisten yhteistyötahojen kesken ja katoava tietotaito saataisiin erilaisin keinoin taltioitua.
Korualan koulupolku-selvitys on tehty vuonna 2012 ja tämän jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia. Uusi selvitys on nyt tekeillä yhteistyössä kunkin alan koulutusta antavan oppilaitoksen kanssa. Tavoitteena on, että valmistuvaa kartoitusta voidaan hyödyntää sekä opinto‐ohjauksessa, työvoimapoliittisesti että alan toimijoiden ja koulujen kesken. Korualan koulupolku-selvitys on tilattavissa heli.kauhanen@taike.fi osoitteesta 1.6.2017 alkaen.
Alan tulevaisuutta pyritään kehittämään yhteistyönä esimerkiksi syksyllä 2017 järjestettävässä seminaarissa. Lisätietoja seminaarista päivitetään suunnitelmien varmistuttua. Yhteistyössä näissä alan tulevaisuuden osaajia ja tulevaisuutta koskevissa projekteissa on alan koulutussektori, Korutaideyhdistys sekä Suomen Kultaseppien liitto.
Vastuuhenkilö: Heli Kauhanen, läänintaiteilija
Projektin ajankohta: 01.02.2017 – 31.01.2020