Mitä kaikkea Suomen teillä liikkuukaan – katsaus suomalaiseen liikenteeseen

Huomasitko, että muutama uusi liikennesääntö tuli kesän alusta Suomeen? Pari muutosta tuli niin risteyskäyttäytymiseen kuin parkkeeraamiseen sekä polkupyörien huomioimisen kanssa, ja ne kannattaa ottaa haltuun välittömästi. Varsinkin, jos itse ajat edes kohtuullisen paljon, on tärkeätä olla ajan tasalla uusien liikennesääntöjen kanssa.

Tiedätkö sinä muuten mikä on kartell valaisin? Voisin melkein lyödä lompakkoni sisällöstä vetoa, että et tiennyt ja siksi käytän minuutin sinun ”sivistämiseen”. Kartell on nimittäin italialainen valaisintehdas, jonka juuret ovat autojen muovisosissa (nyt selvisi, miten se liittyi sivustoomme). Kartellin huonekalut tehdään pääosin muovista, mutta myös osittain teräksestä.

Suomen teiden liikennemäärät

Oletko ihmetellyt sitä, kuinka huonossa kunnossa suomalaiset tiet ovat, tai ajatellut samalla, etteivät ne näin huonossa kunnossa olleet silloin kun kortin sait, tai edes 2000-luvun alussa. Tosiasia on kuitenkin, että liikennemäärät ovat nousseet vuosittain. Eikä polttoaineenhinnalla tunnu olevan mitään merkitystä liikennemäärien kehittymisessä, sillä samalla tuotetaan markkinoille autoja, jotka kuluttavat entistä vähemmän.

Suomalaisia liikennemääriä voi itse tarkastella tiekohtaisesti uuden Väylä-viraston interaktiiviselta kotisivuilta. Tietoa on niin paljon saatavilla ja hajotettuna niin pieniin palasiin, että kokonaisuuden ymmärtäminen on todella vaikeata. Esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen liikennemäärät pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 ensimmäisten viiden kuukauden ajalta näyttivät reilun 2 % pudotusta, mutta tämä vuosi on ollut muutenkin erikoinen, ja varsinkin henkilöautoliikenne on vähentynyt huhtikuun ja toukokuun rajoitusten vuoksi lähes 14 % vuoden vaihteen tasosta.

Mitä tulee suomalaisten teiden kuntoon, niin virallisesti Suomen teistä 9 % on huonokuntoisia. Vuonna 2018 Suomessa ajettiin autoilla noin 50 miljardia kilometria, ja muutokset vuodesta toiseen ovat itseasiassa todella pieniä. Selityksenä saattaa olla myös se, että Suomi on entisestään kaupungistunut eikä suomalaiset sukuloi niin paljon enää autolla ajaen, vaan ennemmin otetaan se WhatsApp yhteys tai Facebookin messengerin videoyhteys.

%d bloggaajaa tykkää tästä: