Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos

Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Tulosten perusteella suomalaiset ovat verrattain perinteisiä joulunviettäjiä, jossa jouluruoka on tärkein joulutunnelmaan vaikuttava tekijä. Tutkimuksen mukaan jouluruokailu tulee kuitenkin kokemaan muutoksia erityisesti nuorempien ikäluokkien ajamana.

Tutkimustulosten mukaan enemmistö suomalaisista on mieleltään jouluihmisiä. Kyselytutkimukseen vastasi 1055 18–75-vuotiasta suomalaista, joista jopa kaksi kolmesta (67 %) pitää joulua erittäin tai melko merkittävänä juhlana.

Tulokset osoittavat, että joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Kaikista vastaajista jopa neljä viidestä (80 %) piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana. Myös muut tekijät vaikuttavat joulutunnelman syntymiseen, mutta ero kärkeen on selkeä – kakkossijalla tulevat jouluvalot ja kynttilät (63 %).

Suomessa kinkku on yhä joulupöydän kuningas, ja kaksi kolmesta (66 %) valitsee sen juhlapyhien ykkösruoaksi. Kinkku on tärkein 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä (80 % vastaajista). Kinkun merkitys putoaa kuitenkin nuoremmissa ikäryhmissä, ja esimerkiksi 18–24-vuotiaiden joukossa enää puolet ikäryhmästä piti kinkkua tärkeimpänä joulupöydän ruoista.

Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Kasvis- ja vegaaniruokavaliota sekä fleksitaristista ruokavaliota noudattaville vastaajille juureslaatikot olivat kuitenkin eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji.

”Kinkun suosio joulupöydässä on edelleen vahva. Tämä voi korostua korona-aikana, kun tutuista ruoista haetaan turvaa epävarmaan tilanteeseen. Kinkun merkityksen väheneminen nuorten aikuisten keskuudessa kertoo osaltaan kasvissyönti- ja fleksaustrendistä, jota tämä ikäryhmä ajaa muita vahvemmin eteenpäin. Herkullisia kasvisvaihtoehtoja on jo noussut joulupöytään tarjolle, ja niiden kysyntä kasvanee entisestään”, ennustaa Lejoksen markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Kyselyssä suomalaiset listasivat myös joulupöydän suosikkijuomat. Noin kaksi viidestä (38 %) valitsee joulupöytään ruokajuomaksi punaviinin, hanaveden sijoittuessa vahvasti listan toiseksi (32 % vastaajista). Kolmatta sijaa juomakategoriassa pitää suomalaisille ominaiseksi mielletty maito ja maitojuomat (30 %). Perinteisistä joulusesongin juomista glögi sijoittui viidenneksi oluen jälkeen.

Myös juomakategoriassa on hajontaa ikäryhmien välillä. Punaviini oli selkeä suosikki 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa puolet (49 %) piti punaviiniä tärkeimpänä, kun osuus 18–24-vuotiaiden ryhmässä oli vain vajaa kolmannes (27 %). Vastaavasti tässä ikäryhmässä glögi oli ylivoimaisen suosittu, sillä lähes puolet (46 %) nuorista aikuisista nimesi glögin joulun ykkösjuomaksi.

Nuoret aikuiset ovat muita enemmän makean perään

Nuoren ja vanhemman väestön syömisessä on tutkimustulosten valossa tapahtumassa murros. Siinä missä vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa.

18–24-vuotiaiden vastauksissa suklaat ja konvehdit saivat selvästi muita ryhmiä suuremman osuuden kysyttäessä joulupöydän tärkeimmistä ruoista (32 % vs 19 % kaikista vastaajista). Myös joulutortuilla ja piparkakuilla oli tälle ryhmälle keskiarvoa suurempi merkitys. Keskimäärin makeiden herkkujen suosio laskee mitä enemmän vastaajalla on ikää. Alle kymmenes (9 %) 65–74-vuotiaista nosti suklaan ja konvehdit suosikikseen.

”Nuoremmassa ikäryhmässä herkuttelu on keskeinen osa joulua.On mahdollista, etteivät perinteiset jouluruoat enää tarjoa nuorille kaivattuja makuelämyksiä, joten makeiset ja jälkiruoat ajavat edelle. Vanhemmissa ikäryhmissä herkutteluun voi liittyä huono omatunto ja tasapainottelu terveellisyyden kanssa. Tämä pyrkimys hyvinvoinnin ja herkullisuuden yhdistämiseen näkyy myös Lejoksen liiketoiminnassa, jossa vähäkaloriset välipalat kuten Barebells-proteiinipatukat ja -pirtelöt ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina”, Heinonen kertoo.

Jouluun valmistautumisessa eroja

Joulukoristeet ja kalenterit saapuvat kauppojen hyllyille jo hyvissä ajoin, mutta milloin suomalaiset keskimäärin aloittavat joulunvieton?

Joulu on sun -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö suomalaisista aloittaa jouluun valmistautumisen marras–joulukuussa. Erot tulevat esille miesten ja naisten välillä, sillä lähes puolet (47 %) kyselyyn vastanneista naisista kertoo aloittavansa valmistautumisen marraskuussa, kun miehistä samoin tekee vain neljännes (25 %). Enemmistö miehistä (56 %) aloittaakin valmistautumisen vasta joulukuussa, kun naisten keskuudessa vastaavasti toimii kolmannes (36 %).

”Tulosten valossa joulusta ja jouluruoasta nautitaan yksilöllisesti. Kannustammekin jokaista tekemään juhlasta omannäköisen, ja aiomme myös itse tarttua haasteeseen kehittämällä täksi jouluksi uudenlaista reseptiikkaa”, Heinonen vinkkaa.

Joulu on sun -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 12.–17.10.2020. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat joulua viettävät suomalaiset. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 1055 henkilöä.

Kuvamateriaali:

1) Infograafi – Joulunvietto Suomessa 2020, lähde: Lejos

2) Kuva – Luumukakku, lähde: Sunsweet