Luotettava sisäilmatutkimus on hyvä lähtökohta, kun aletaan selvittää työpaikan tai kodin ilmanlaatua. Tänä päivänä sisäilmasta on jo runsaasti tietoa saatavilla, mutta kaikki tieto ei ole yhtä luotettavaa. Sisäilmatutkimus on valitettavasti toimiala, jossa on mukana hyvin kirjavia joukko erilaisia toimijoita. Näistä kaikki eivät aina tee tutkimuksia pelkästään asiakkaan etu mielessään.
Luotettava sisäilmatutkimus ei sisällä huu-haa -uskomuksia. Tärkeää on osata laatia erinomainen tutkimussuunnitelma ja valita oikeat tutkimusmenetelmät.
Sisäilman laatu on tärkeä asia terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Sisäilmatutkimus lähtee usein liikkeelle siitä, että joku tai jotkut tilassa työskentelevät tai asuvat ihmiset kokevat sisäilman laadun huonoksi. Monesti tutkimuksen taustalla on myös aikaisemmin toteutettu korjaus, jonka vaikutukset kiinteistön sisäilmaan halutaan selvittää.
– Luotettava sisäilmatutkimus on kokonaisvaltainen katselmus. Ensin selvitetään huolellisesti lähtötilanne, eli minkälaisia ongelmia on havaittu ja millainen kohde on kyseessä. Sen jälkeen siirytään tarkkaan ongelmankuvaukseen, jossa selvitetään muun muassa, kuinka moni ihminen oireilee, missä tiloissa oireilua tapahtuu ja kuinka kauan tilanne on jatkunut. Tässä vaiheessa myös vieraillaan kiinteistössä ja tutustutaan sen rakenteisiin ja ilmanvaihtoon, kertoo Kiwa Inspectan tekninen asiantuntija Henri Käyrä. Hän on tehnyt sisäilmatutkimuksia yhdeksän vuoden ajan.
Usein ajatellaan, että sisäilmaongelmat johtuvat mikrobivaurioista ja ne selviävät pelkällä näytteenotolla. Todellisuudessa mahdollisia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä on kiinteistöissä useita. Varsinkaan ilmanvaihdon merkitystä ongelmien taustalla ei voi tarpeeksi korostaa.
– Vasta huolellisten esiselvitysten jälkeen päätetään, onko näytteidenottoon perustuvalle sisäilmatutkimukselle tarvetta, jatkaa Käyrä.
Luotettava sisäilmatutkimus on annettava oikean asiantuntijan tehtäväksi
Sisäilman laatuun liittyy usein hyvin erilaisia subjektiivisia havaintoja ja kokemuksia. Tämän vuoksi myös sisäilmatutkimuksiin on liitetty paljon huhuja ja uskomuksia. Osa tarjolla olevista tutkimuksista ei täytä tieteellisiä kriteereitä eikä niiden tekijöillä ole riittävää kiinteistöalan koulutusta. Siksi sisäilmatutkimuksen tilaajan on syytä selvittää tutkimuksen tekijän taustat huolella.
– Pidempään alalla toimineilla ja suuremmilla kiinteistöalan toimijoilla on selvät toimintatavat, joiden mukaan ne sisäilmatutkimuksia tekevät. Jokainen tutkimus on hieman erilainen, sillä myös tutkittavat kiinteistöt ovat erilaisia. On hyvin tyypillistä, että sisäilmaongelmat kiinteistössä eivät johdu vain yhdestä tekijästä, vaan niitä on useampia, muistuttaa Käyrä.
Esimerkiksi Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -opas (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4626-8 ) on hyvä ohjenuora, kun tutkimuksen tilaajan tavoitteena on varmistaa, että lopputuloksena syntyy luotettava sisäilmatutkimus.
– Kun tutkimukset toteutetaan johdonmukaisesti ja yleisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti, voi tutkimusten tuloksiin luottaa, vakuuttaa Käyrä.
Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat vältetään fiksulla esiselvityksellä
Sisäilmatutkimuksen suurimmat sudenkuopat löytyvät käytännön toteuttamistavoista. Jos rynnistetään sen enempää selvittämättä ottamaan näytteitä, mennään melko varmasti metsään. Huolellinen esiselvitys on tämän vuoksi välttämätön.
– Kaikki tutkimustulokset ja suositukset on raportoitava selkeästi ja niiden on oltava perusteltavissa: mitkä ovat kiinteistön ilmanpainesuhteet, kuinka ilmanvaihto toimii, onko sisäilmassa jotain kemikaaleja tai kuituja, kuinka kiinteistön siivous on toteutettu jne.? Joillekin oireita aiheuttaa yksi asia, toisille toinen. Usein kiinteistössä on myös niitä ihmisiä, jotka eivät saa sisäilmasta minkäänlaisia oireita, kertoo Henri Käyrä.
– Joskus tilanne tulehtuu kiinteistössä erilailla oireilevien ihmisten välillä niin pahasti, ettei esimerkiksi kyselytutkimuksilla saa enää luotettavia tuloksia. Huhut, uskomukset ja faktat sekoittuvat keskenään, jolloin uidaan jo aika syvissä vesissä. Luotettava sisäilmatutkimus, jonka toteuttaja on on osaava ja puolueeton asiantuntija sekä tilaajan kanssa yhteistyössä hyvin hoidettu tiedottaminen ja infotilaisuudet kiinteistön käyttäjille, voivat yhdessä ratkaista tällaisen pattitilanteen, toteaa Käyrä.
Pahimmat sisäilmatutkimuksien sudenkuopat ovat:
- Lähtöaineistoa ei ole tai se on puutteellinen
- Jätetään aineistoon tutustuminen ja/tai esiselvitys tekemättä
- Tutkimukset toteutetaan ”näytteenotto edellä”
- Tutkimukset eivät ole kokonaisvaltaisia tai ne tehdään liian suppeasti
- Käyttäjiä ei kuulla ja unohdetaan tiedottaminen
Teksti: Kai Tarkka